Lainaus Sumuvuori Johanna Johanna.Sumuvuori@eduskunta.fi:
Olemme kulttuurilautakunnassa olleet todella kypsiä isoihin lisenssimaksuihin samalla kun pienten kulttuurintuottajien tukia on kavennettu. Kulttuuriasiainkeskuksessa pelkästään maksellaan lisensseistä 50 000 e/vuosi.
EU:n OSOR-portaalissa on laskelmat, jotka todistaa, että esim. Ranskan poliisi säästi 70 % lisenssimaksuissa vaihtamalla strategiaansa avoimia ohjelmia suosivaksi. Samalla myös käyttäjien tyytyväisyys ja tehokkuus kasvoi - lisenssimaksuttomat ohjelmat eivät siis olleet huonompia!
Tulevaa ajatellen on hyvä huomioida, että esimerkiksi Helsingin kaupungin opetustoimi otti Windowsin käyttöön kaikissa kouluissa 1990-luvulla koska Microsoft tarjosi lisenssejä ilmaiseksi 10:ksi vuodeksi. Venäjällä keskushallinto on lopettanut Windows-lisenssien maksamisen koulujen puolesta, minkä seurauksena ensin suuri osa kouluja aikoi siirtyä käyttämään Linuxia mutta Microsoftin vastaisku oli tarjota Windows ilmaiseksi kaikille Venäjän koululle vuoden ajan ja sen jälkeen 8 euron hintaan per työasema.
Todennäköisesti Microsoft tulee reagoimaan tähän aloitteeseen antamalla reippaat alennukset. Pitkässä juoksussa rahan säästämisen lisäksi olisi silti hyvä myös katkaista riippuvuus MS:n monopolista, jotta kotimainen innovatiivisuus saisi tilaa markkinoilla.
Tervehdys!
Palaan taas avoimen koodin asiaan. Kaupunginhallitus äänesti eilen open office -aloitteestani sen tappioksi äänin 8-7 (kok ja dem vastustivat vihreiden esitystä, että open office otetaan käyttöön seuraavan työasemapäivityksen yhteydessä). Aion tehdä palautusesityksen kaupunginvaltuustossa, mutta sitä ennen minulla on aikaa luetuttaa aloitevastausta asiantuntevilla ihmisillä. Tuon aloitteen kanssa kävi juuri niin, että IT-osasto vastusti ja lausuntopohja oli sen mukainen.
Jos mitenkään ehdit tsekkaamaan (saa laittaa myös eteenpäin tsekattavaksi muille mahdollisille kiinnostuneille), olen kiitollinen kaikista kommenteista. Alla siis kaupunginhallituksen aloitevastaus.
Tervehtii,
Johanna Sumuvuori
****
3 VT JOHANNA SUMUVUOREN JA 60 MUUN VALTUUTETUN ALOITE KAUPUNGIN TIETOTEKNIIKKAKUSTANNUSTEN PIENENTÄMISESTÄ
Kvsto 21.4.2010, asia 12 Khs 2010-820
Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Kaupunki käyttää jatkuvasti kasvavia määriä rahaa sellaisiin tietotekniikan lisenssikustannuksiin, jotka eivät ole enää tänä päivänä välttämättömiä. Pelkästään kulttuuriasiankeskus käyttää vuodessa noin 50 000 euroa Microsoftin lisenssimaksuihin.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, käyttöjärjestelmät ja niihin liittyvät kaupalliset tukipalvelut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Yhteensopivuusongelmat on lähes täysin ratkaistu, ja tietoturvan tasosta kertoo se, että puolustusvoimat on käyttänyt jo vuodesta 2006 Linuxkäyttöjärjestelmää kriittisten tietokoneohjelmistojensa alustana. Oikeusministeriö on korvannut Microsoftin tavallisimmat toimisto-ohjelmat avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Myös monissa kouluissa on siirrytty avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Lappeenrannassa on laskettu, että Linux tulee koulutyöasemakäytössä 70 % edullisemmaksi kuin Windows. Siirtyminen avoimen lähdekoodin ilmaisiin ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin säästäisi kaupungin tasolla vuosittain huomattavia rahasummia. Yleisimpien toimisto-ohjelmien osalta siirtyminen ilmaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmiin pystyttäisiin toteuttamaan hyvinkin nopeasti. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin voitaisiin siirtyä monissa kohteissa lyhyen valmistelun jälkeen.
Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että kaupunki selvittää vuotuiset tietotekniikan lisenssikustannukset sekä mahdollisuudet siirtyä käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia."
Khs toteaa, että Helsingin kaupungilla suurimmat lisenssikustannukset syntyvät kaupungin hallinnon ja asiakastietojärjestelmien lisensseistä. Nämä lisenssit hankitaan kuitenkin joko osana kokonaispalvelua tai osana tietojärjestelmän ylläpitoa, jolloin lisenssien osuutta ei ole eritelty. Myös palvelinten käyttöjärjestelmät, tietokannat ja muut alustapalvelut hankitaan yhä useammin lisenssit sisältävänä kapasiteettipalveluna. Näin ollen lisenssikohtaisesti eriteltyä tietoa ei ole saatavilla. Kirjanpitotietojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että erilaisten tietojärjestelmäalustojen lisenssikustannukset ovat useita miljoonia euroja vuodessa.
Tietojärjestelmähankinnat tehdään kilpailutusten perusteella. Tarjouspyynnöissä ei itseisarvoisesti aseteta yksittäisiä teknologioita paremmuusasemaan toisiinsa nähden eikä erilaisia lisensiointimalleja tai ohjelmistojen valmistustapoja ole käytetty valintaperusteina. Valinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden ja toiminnallisuuden perusteella. Avointa lähdekoodia hyödynnetään virastoissa ja liikelaitoksissa useissa ohjelmistoissa, lukuisissa palvelimissa ja monien tietojärjestelmien alustoina, vaikka työasemien käyttöjärjestelmänä sitä ei käytetäkään. Henkilöstöhallinnon portaali perustuu avoimeen lähdekoodiin. Myös internet-portaali ja monet kuntalaispalvelujen nettisovellukset hyödyntävät avoimen lähdekoodin ohjelmia, samoin opetusviraston oppilastietojärjestelmä ja koko opetuksen sähköpostijärjestelmä.
Tietoteknistä arkkitehtuuria ohjelmistoineen kehitetään jatkuvasti tietotekniikkastrategian mukaisesti siten, että pyritään käyttämään standardeihin perustuvia, tuoteriippumattomia rajapintoja. Tähän suuntaan ollaan menossa myös työasematuotteiden osalta, missä pitemmällä aikataululla tavoitellaan riippumattomuutta myös työasemakäyttöjärjestelmien tasolla.
Työasemien ja toimisto-ohjelmien käyttöoikeudet hankitaan toistaiseksi erillisinä lisenssihankintoina, joten näiden lisenssien kokonaiskustannus tiedetään tarkasti. Kokonaiskustannus vuositasolla on vajaat viisi miljoonaa euroa. Kaupungin hallinnossa on erityisesti selvitetty mahdollisuutta säästää työasemakäytön lisenssikustannuksissa siirtymällä käyttämään avoimeen lähdekoodiin perustuvia työasema- ja toimistoohjelmia. Mahdollinen kustannussäästö syntyisi Linux- ja Windows-vaihtoehdoissa lisenssien hankintahintojen eroista. Käyttöjärjestelmä- ja toimisto- ohjelmistolisenssien osuus kaikista työasemien elinkaarien kustannuksista on alle kymmenen prosenttia. Loppuosa työasemakustannuksista syntyy laitehankinnoista, työasemien hallintavälineistä ja ylläpitotoimista sekä tukipalvelujen järjestämisestä ja käyttäjäkoulutuksesta.
Laajoissa organisaatioissa käyttöjärjestelmille tarvitaan tuotteistettuja palveluja ylläpitoon ja yhteensopivuuden tukemiseen. Yksityiskäyttöön tarjolla olevat ilmaiset Linux-jakeluversiot eivät sovellu yrityskäyttöön. Kaupallisesti tuetun Linux-tuotepaketin työasemakohtainen lisenssikustannus on noin 50 euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan Exchange-sähköpostin ja kaupungin sähköisen työpöydän käyttöoikeuslisenssit myös Linux-työasemille. Tällöin Linux-työaseman lisenssien vuosikustannukseksi tulee noin 130 euroa. Windows-työasemassa vastaava lisenssikustannus on keskimäärin 230 euroa. Työasemakohtainen kustannusten erotus on siis 100 euroa vuodessa.
Hallinnon verkossa on 20 000 työasemaa, joten kokonaissäästö parhaimmillaan voisi nousta noin kahteen miljoonaan euroon vuodessa.
Helsingin kaupungin tapauksessa kaikkia työasemia ei voida käytännössä siirtää Linux-OpenOffice-ympäristöön. Kaupungilla on käytössä runsas joukko sovellusohjelmistoja ja asiakastietojärjestelmiä, jotka tukeutuvat nykyisellään Windows-pohjaisten työasemien käyttöön. Terveyskeskuksen Pegasos ja sosiaaliviraston Effica ovat Windowspohjaisia järjestelmiä. Parhaillaan kaupunki on ottamassa laajaan käyttöön uutta asianhallintajärjestelmää, jonka asiakirjatuotanto tukeutuu Windows-työasemiin ja Microsoft Office-tuotteisiin. Myös teknisten virastojen cad-järjestelmät toimivat ainoastaan Windows-työasemissa. Näiden lisäksi käytössä on runsaasti suppeampien käyttäjäryhmien Windows-pohjaisia sovelluksia. Hallinnossa käytettävien työvälineiden on lisäksi oltava laajasti yhteensopivia sekä kaupungin sisällä että ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Riippumaton tutkimusyhtiö Gartner on todennut, että Linux ja OpenOffice -työasemaohjelmistojen käyttöönotto olisi parhainta kohdistaa vain sellaisiin käyttäjäryhmiin, jotka eivät työskentelyssään tarvitse Windows- ohjelmistoja. Rohkeastikin arvioiden näiden työasemien määrä Helsingin kaupungilla on korkeintaan 25 % kaupungin työasemakannasta. Tällöin mahdollinen lisenssisäästö nousisi noin 500 000 euroon vuodessa. Kahden rinnakkaisen ja toiminnoiltaan päällekkäisen käyttöja hallintaympäristön toteutus ja ylläpito toisi kuitenkin nykyiseen verrattuna myös merkittäviä lisäkustannuksia, eikä ole ollenkaan selvää, että säästöt lisensseissä riittäisivät niiden rahoittamiseen.
Kaupungin tietotekniikkastrategian (Khs 25.11.2003, § 1520) keskeisiä linjauksia on kaupungin perustietotekniikan yhtenäistäminen ja sitä tukevien palvelujen keskitetty tuottaminen. Tällä haetaan kaupungin laajan tietoteknisen ympäristön kustannustehokkuutta, toimintavarmuutta, tietoturvallisuutta ja yhteen toimivuutta. Työasemat, joissa voitaisiin siirtyä käyttämään avointa lähdekoodia, eivät Helsingin kaupungilla ole yksi kokonaisuus, vaan ne ovat hajautuneet lähes kaikkiin kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin. Tällöin myös virastokohtaiset, kaksinkertaiset tukipalvelut on tuotettava useissa kymmenissä eri paikoissa. Tämäkin osaltaan lisää kustannuksia ja osaamisvaatimuksia.
Tutkimusyhtiö Gartner toteaakin, että laajoja Linuxiin siirtymisprojekteja on paljon esitelty, mutta todellisia onnistumisia on harvassa.
Kaupungin hallinnossa on parhaillaan meneillään suuria, paljon asiantuntijaresursseja sitovia tietotekniikkahankkeita, joiden tavoitteena on tehostaa hallintoa ja parantaa asiakaspalvelua. Nämä hankkeet perustuvat nykyiseen työasema-arkkitehtuuriin. Avointen ohjelmistojen käyttöönotto työasematasolla edellyttäisi laajoja yhteensopivuustestauksia, muutoksia työasemaohjelmistoissa ja sovelluksissa, uusien hallintavälineiden käyttöönottoa sekä henkilöstön ja tietotekniikka-ammattilaisten kouluttamista. Hankkeiden yhtäaikainen läpivienti ei käytännössä tule kysymykseen.
Valtuustoaloitteen pohjalta on käyty keskusteluja sekä avoimen lähdekoodin asiantuntijoiden kanssa kuin myös Microsoftin edustajien kanssa. Tavoitteena on ollut varmistaa, että kaupunki kykenee hyödyntämään mahdollisimman taloudelliset ja parhaat toimintaa tehostavat menettelytavat myös lisenssikysymyksissä.
Tietotekniikan hankintamallit ovat murrosvaiheessa. Uudet ns. pilvipalvelut ja virtualisoidut työasemat tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden hankkia työnteon vaatima tietotekniikka kokonaispalveluna ilman erillisiä laite- ja lisenssikustannuksia. Toimintatapojen muutos tulee vaikuttamaan huomattavasti myös ohjelmistojen lisensiointimalleihin. Tässä vaiheessa laaja-alaisiin muutoksiin ei nähdä perusteita. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj / Markku Raitio, puh. 310 36396)
Terve,
16.11.2010 11:38, Sumuvuori Johanna kirjoitti:
Tervehdys!
Palaan taas avoimen koodin asiaan. Kaupunginhallitus äänesti eilen open office -aloitteestani sen tappioksi äänin 8-7 (kok ja dem vastustivat vihreiden esitystä, että open office otetaan käyttöön seuraavan työasemapäivityksen yhteydessä). Aion tehdä palautusesityksen kaupunginvaltuustossa, mutta sitä ennen minulla on aikaa luetuttaa aloitevastausta asiantuntevilla ihmisillä. Tuon aloitteen kanssa kävi juuri niin, että IT-osasto vastusti ja lausuntopohja oli sen mukainen.
Jos mitenkään ehdit tsekkaamaan (saa laittaa myös eteenpäin tsekattavaksi muille mahdollisille kiinnostuneille), olen kiitollinen kaikista kommenteista. Alla siis kaupunginhallituksen aloitevastaus.
Kiitos tiedosta. Autamme mielellämme asiassa. Voisimme myös tavata ja keskustella tästä lähiaikoina, mutta tässä heti muutama nopea kommentti:
- Tietohallinnolla on todennäköisesti pitkä kokemus Microsoftin tuotteista ja siten läheiset suhteet MS:n edustajiin. Helsingin kaupunkihan on kuuluisa siitä, että sen kautta MS Windows tuli Suomen kouluihin kun 1995 MS "lahjoitti" Helsingin kaupunkin koulutoimelle 10 vuoden Windows-lisenssit. Raition lausunnon mukaan tätäkin aloitetta oli käyty läpi MS:n edustajien kanssa. Jotain pitäisi yrittää keksiä, että MS:n lobbaus ei vaikuttaisi niin paljon. Tärkeää olisi saada kaupungin ylin johto asian taakse, että tietohallinto ei saa päättää näitä asioita yksin.
- Raitio on itse tehnyt pitkän uran Siemensillä pääosin myyntitehtävissä, joten ajatus avoimesta tietotekniikasta on hänelle todennäköisesti vieras. Raitiolle ja koko tietohallinto pitäisi pikkuhiljaa tutustuttaa parhaimpiin avoimiin ohjelmiin, jotta he eivät vastustaisi sitä pelkästään sen takia, että se on tuntematonta ja "pelottavaa". Tietohallinnolle voisi esim. jakaa VALO-CD:tä ja vaatia heitä osallistumaan mm. COSS.fi:n tapahtumiin (esim. viime viikolla oli Kuntatalolla OpenMind).
- Aloitteen vastineessa viitattiin Gartnerin tutkimuksiin ja puhuttiin epäonnistuneista avointen ohjelmistojen käyttöönotoista. Näistä voisi ehkä pyytää tarkemmat lähteet? Gartner on vuodesta 2008 kertonut, että 100 % maailman suurimmista yrityksistä hyödyntää avoimia ohjelmia. EU:n komission portaali OSOR.eu on täynnä menestystarinoita.
- Lähin menestystarina löytyy Oikeusministeriön OpenOffice-käyttöönotosta. Siihen kannattaisi viitata mahdollisimman paljon ja ottaa esille mm. -- OM:n migraatiossa siirryttiin MS Office -> OpenOffice. Tämä ei mitenkään edellytä Linuxin käyttöä työpöydällä, kuten Raition vastauksessa luultiin. -- OM:n tapauksessa MS yritti vaikuttaa suoraan kansliapäällikköön migraation estämiseksi ja esitti 20-sivuisen "selvityksen", miksi säästöjä ei muka tulisikaan. OM onnistui asiassa, koska ylin johto oli sitoutunut asiaan. -- OM:n säästöt ovat miljoonaluokkaa -- OM on tehnyt pioneerityön. Nyt OpenOfficeen siirtyminen on erittäin helppoa muille suomalaisille isoille julkishallinnon organisaatioille, kun mm. käyttöoppaat ja asiakirjamallit on valmiiksi olemassa.
Tässä vaiheessa kannattaisi vaatia, että tietohallinto asentaisi OpenOfficen kaikkiin Helsingin työasemiin MS Officen rinnalle, jotta sitä halutessaan saa ja voi käyttää sekä opiskella.
Sen jälkeen kannattaisi vuoden kuluttua vaatia, että MS Officen lisenssejä ei uusita, koska OpenOffice riittää ja se on jo käytössä.
Ehkä 2-5 vuoden kuluttua voisi sitten ottaa esille Windows-alustan vaihdon Linuxiin, mutta sitä ei kannata välttämättä vielä ottaa esille, koska monille Linux ei ole vielä tuttu ja aiheuttaa tuntemattoman pelkoa.
Lisäksi olisi erittäin tärkeää, että kaikki kaupungin kilpailutukset tehtäisiin siten, että myös avoimia ohjelmia tarjoavat yritykset voivat osallistua niihin. Hyvin usein julkishallinnossa näkee hankintalain 44 §:n rikkomista, eli tarjouspyynnössä pyydetään suoraan, että ratkaisun pitää olla esim. tehty .net-ohjelmointikielellä (Microsoft) tai että verkkopalvelu pitää olla rakennettu Microsoft Sharepointin päälle tai että selainpohjainen sovellus pitää olla optimoitu toimimaan MS Internet Explorerissa.
Kaikki uudet sovellukset pitää olla ehdottomasti yleisten standardien mukaisia ja käyttöjärjestlemäriippumattomia, että ne eivät sido Windowsin käyttöön. Esim. selainpohjaiset sovellukset tulisi olla HTML5-standardin mukaisia, eikä Flashiä tai Silverlightiä pidä käyttää.
Hyvä esimerkki tämän mallin mukaisesta migraatiosta on Ranskan poliisi (ks. osor.eu), joka aloitti vuonna 2002 migraation OpenOfficeen ja Firefoxiin, jolloin MS-tuotesidonnaisuudet muissa sovelluksissa pikkuhiljaa katkaisiin ja lopulta vuonna 2008 Ranskan poliisi pystyi siirtymään työpöydällä Ubuntuun.
Asian eteenpäinvieminen ei varmastikaan ole helppoa, mutta ehdottoman tärkeää mikäli halutaan, että Suomi ja suomalaiset yhtiöt pysyvät tietoyhteiskuntakehityksessä mukana. Kiitos työstäsi!